Kesäloman ensimmäinen päivä ja maassa on lunta. Pakkasaamu, jolloin jääskrapa pääsi tositoimiin. Untuvatakin uumenissa on kuitenkin lämmin ja mieli kevenee hetki hetkeltä. On ihmeellistä katsoa aamupäivän tv- sarjoja sivusilmällä samalla kun tiskaa. Aurinko paistaa sisään, eikä ole kiire. On ihmeellistä käydä kävellen ruokakaupassa puolen päivän jälkeen ja ihmetellä, ettei posti ole vielä tullut. On ihmeen ihanaa vain istua ja katsoa ulos hämärtyvää pihamaata. Puun juurten kiemurtelua ohuen lumiharson alla siinä, missä vielä pari päivää sitten oli lehtikasa.

Kesälomalla paistaa aurinko ja päivät ovat pitkiä. Kotona vielä ennen lentoon lähtöä ja hellettä. Hissukseen pois työpäästä ja partiopäästä siihen elämään, jossa voi lukea kirjaa ja keittää päiväkahvit. Kotona. Sellaiset hyvät kohvit, joita juotiin rauhallisena aikana alakerrassa mamman kanssa. Mammalla oli aina aikaa. Aikaa olla rauhassa. Lukea Nykypostia ja ET-lehteä. Pyöräillä kauppaan violetissa toppatakissa sininen baskeri päässä.

Pari viikkoa ajan ottamista itselle. Laitan lomailmoituksen sähköpostiin ja teen vain sen mikä oikeasti huvittaa. Otan aurinkoa ja kuuntelen merta. En lupaa soitella.

Paula