sunnuntai, 5. elokuu 2007
Neljä tuntia kuukaudessa
Seesteisen ja kiireettömän maailman sekaan on jo mahtunut muutamia puuhakkaita partiopäiviä. Satahangan toimistoasiat alkavat pyörähtää käyntiin. Piiripartioon herätellen, vähän vielä jähmeästi, mutta niin, että
ensimmäiset paltsut ovat jo päässeet kalenteriin. Vielä venyttelyä ja lämmittelyä, kunnes kone on valmiina rullaamaan. Syyskuu näyttää jo nyt hurjalta partion suhteen. Pehmeä laskeutuminen, parhaansa mukaan. Ajatukset kierähtävät kuitenkin luonnostaan pihaan ja projekteihin. Vaikka kampaajan tuolissa.
Torstaina istuin pari tuntia kampaajalla hemmoteltavana. Hiusten tummentuessa mieli virkistyi ja asiat vaihtuivat ajatuksissa huomaamatta, ajattelematta. Luin naistenlehtiä lukematta niitä. Kunhan luin. Mutta jotain jäi mieleen. Oli taas tutkittu ihmistä ja olemista, sitä mikä auttaa tasapainoiseen ja mielekkääseen, onnelliseen elämään. Neljä tuntia vapaaehtoistöitä kuukaudessa. Se pitäisi kuulemma kunnossa. Tunti viikossa. Kappas.
Ilta-aurinko. Karjalanpiirakoita ja teetä, parvekkeen ovi auki. Ananasmehua ulkonaolemisesta kuumottavin poskin. Neljä tuntia kuukaudessa. Allokoisin sen itseni hemmotteluun, kauneushoitolaan ja muihin miellyttävyyksiin. Seurasaaret ja Suomenlinnat päälle. Pitää kunnossa, jotta jaksaa pakollisuuksia, töitä ja harrastuksia.
unisena ja onnessaan,
Iida
Kommentit