tiistai, 4. huhtikuu 2006
Listahittejä
Minulla on siis pieni, erään paperifirman sponsoroima lehtiö, jota varjelen kalenterin tasoisena aarteena. Lehtiössäni on yleisimmin meneillään kaksi to do -listaa: yksi tämän viikon asioita varten ja toinen ensi viikon asioille. Listat on otsikoitu kunkin viikon numerolla. Joskus listaan jopa kolmen viikon asioita kerralla, jos tulossa on tenttejä tai suuria kirjallisia töitä, jotka on tärkeä sisäistää ajoissa. Olen hyvin orjallinen listojeni noudattamisessa: auta armias jos asia ei ole The Listassa eikä kalenterissa, silloin se mitä luultavimmin jää hoitamatta. Näiden kahden käyttölistan lisäksi on olemassa myös Salainen Lisäasiakirja, niin kuin suurilla valtiopäämiehillä ikään. Salainen Lisäasiakirja on kätkettynä muualle ja sisältää sekalaisia hoidettavia partioasioita, joilla ei ole varsinaista deadlinea.
Listoillani on niin isoja asioita kuin pieniäkin pikavoittoja. Myönnän, että joskus laitan listaan jonkun pikkuriikkisen muistettavan jutun kuten tentti-ilmon, jonka hoidan samantien. Puolen minuutin listoilla oleminen palvelee vain yhtä tarkoitusta: on kivaa kun saan heti yliviivata sen pikku asian. Yliviivausten määrä suhteessa koko listan pituuteen on yksi edistymiseni mittarini. Listoja on vain yksi per viikko ja siihen solahtavat sekä koulu- että partioasiat kuin myös harvinaiset muun elämän hoidettavat jutut. Minulla on myös omat koodit aloitetuille tehtäville tai tehtäville, jotka on saatava valmiiksi ennen tiettyä määräaikaa joskus keskellä viikkoa. Tärkeää listan pitämisessä on, että mitään ei saa yliviivata ennen kuin tehtävä on ihan kokonaan suoritettu.
Listani ovat minulle ihan oma sudenpennun suorituskirja, johon merkkailen suorituksia ja tilaisuuden tullen myös palkitsen itseäni hyvästä työstä. Suoritan eräänlaista viikottaista Paula-ohjelmaa mutta valitettavasti ryhmääni ei itseni lisäksi kuulu muita. Vertaistuki on siis vähän heikoissa. Asiat hoituvat kuitenkin huomattavasti varmemmin ja sutjakammin kun saan konkreettisen merkinnän jokaisesta suorituksestani. Seuraavan kerran kun joku kysyy, pitäiskö aikuisille olla oma partio-ohjelma ja suorituskirja, voin vaikka vastata kyllä, koska empiiriset tutkimukseni todistavat, miten paljon iloa tehtävistä selviytymisestä ja merkinnöistä voi edelleen repiä. Enkä tiedä, olisiko se aikuispartioinnin muotojen syvällisempi pohtiminen nyt muutenkaan niin pöllö idea. Mihinköhän listalle tämä asia sopisi?
PauliG
Kommentit